Raija Julkunen on pohtinut ikääntymisilmiötä teoksessaan "Kuusikymmentä ja vielä työssä".Hän toteaa kuinka erityisesti palvelusektorin kasvu, keskiluokkaiset palveluammatit, globaali kilpailu, uudet organisaatiotekniikat, työn asiakkaistuminen, satsaus yrityskulttuureihin, ovat kaikki johtaneet organisaatioiden imagojen ja visuaalisten vaikutelmien korostumiseen.
Tähän liittyvät pukeutumis- ja käyttäytymiskoodit samoin lisääntyvät interventiot työntekijöiden tunne-elämään terapian, ohjauksen, stressinhallinnan ja itsearvioinnin välittäminä.

Työ on siis muuttunut yhä enemmän yhteistoiminnalliseksi ja se vaatii samalla sosiaalisia taitoja ja itsensä esille tuomista.Ammattirooli vaatii entistä suurempaa tunteiden hallintaa ja kontrollia. Organisaatiot pyrkivät esittämään itsensä työntekijöiden olemuksen ja pukeutumisen kautta. Muutkin kuin varsinaista myyntityötä tekevät alkavat olla perillä siitä, kuinka tärkeätä on oikea pukeutuminen oikeassa paikassa.Pätevyydestä, energisyydestä ja nuorekkuudesta halutaan viestittää yhä useammin muokkaamalla omaa ruumista haluttuun muottiin.

Omaa kilpailukykyä lisätään työ- ja ihmissuhdemarkkinoilla kosmetiikalla, hormonihoidoilla, plastiikkakirurgialla, kehonrakennuksella ja luontaislääkityksellä.
Mainonta osoittaa parhaiten kulttuurimme visualisoitumisen ja estetisoitumisen. Ulkoinen kuori ja pinta viestittävät nopeissa ja satunnaisissa kohtaamisissa keitä olemme. Kykenemme lukemaan toisen habituksesta , puheesta ja vaatteista hänen sosiaalisen asemansa, elämäntyylinsä, moraalisen tilan, pätevyyden, itsekurin ja elämänhallinnan.

Tämän kehityksen rinnalla läntisissä hyvinvointiyhteiskunnissa rajaton ravinnon saanti ja arkielämän teknistyminen pyrkivät muokkaamaan ruumiitamme juuri päinvastaiseen suuntaan.Kauneuteen ja terveyteen liittyvät liiketoiminnat tulevat siis olemaan tulevaisuudessa entistä elinvoimaisempia.